Neljä näkökulmaa psykologisen pääoman vahvistamiseksi

Psykologinen pääoma viittaa myönteisiin, kehitettävissä oleviin psykologisiin voimavaroihin, jotka edistävät suorituskykyä ja hyvinvointia sekä työelämässä että muilla elämän osa-alueilla. Positiivisen organisaatiokäyttäytymisen tutkija ja käsitteen kehittäjä Fred Luthans on kollegoineen tunnistanut neljä keskeistä elementtiä, joista psykologinen pääoma koostuu. Nämä toisiaan tukevat elementit ovat toivo, minäpystyvyys, resilienssi ja optimismi.

Tässä kirjoituksessa käsittelen psykologisen pääoman vahvistamista yksilötasolla. On kuitenkin kiinnostavaa, että työelämässä psykologisen pääoman elementtejä voidaan kehittää myös tiimin ja organisaation tasoilla. Yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasot vaikuttavat toisiinsa ja tukevat toisiaan, vaikkakin keskeiset kehittämisen keinot ovat erilaisia näkökulmasta riippuen.

Miten voit vahvistaa omaa psykologista pääomaasi? Entä tukea kollegan tai tiimisi jäsenen hyvinvoinnin ja suoriutumisen vahvistumista? Poimi seuraavasta ideoita ja kysymyksiä sovellettavaksi arjessa.

Toivo

Toiveikkuuden kannalta ihmisellä on tärkeää olla vähintään yksi innostava tulevaisuuden tavoite ja uskoa siihen, että tavoite on mahdollista saavuttaa. Osana psykologista pääomaa toivo nimittäin viittaa sinnikkyyteen tavoitteen saavuttamista kohtaan. Ja kun matkaan tulee mutkia, toivoon liittyy tahto ja kyky löytää uusia reittejä tavoiteltua kohti.

Toivoa vahvistavat siis mielekkäät ja sopivan haastavat, mutta kuitenkin realistiset tavoitteet. Isojen tavoitteiden pilkkominen pienemmiksi on yksi konkreettinen keino tukea toiveikkuutta. Toivon kannalta oleellista on myös välittäminen ja kannustaminen. Oletpa kollegan tai esihenkilön roolissa, huomaamalla ja sanoittamalla toisen edistymistä voit vahvistaa osaltasi hänen toiveikkuuttaan.

Mikä tekee tavoitteesta sinulle innostavan? Entä merkityksellisen?

Mitä sellaista olet jo oppinut, joka auttaa sinua onnistumaan?

Keneltä voit pyytää tarvittaessa apua?

Minäpystyvyys

Minäpystyvyys on uskoa omiin kykyihin suunnitella ja toteuttaa sellaista toimintaa, jota vaaditaan tietyn asian saavuttamiseksi. Se on siis luottamusta omaan kykyyn menestyä ja onnistua haasteellisissa työtehtävissä.

Pystyvyysusko liittyy tiettyyn alaan tai tehtävään ja on muuttuvaa. Se ei synny tyhjästä, vaan minäpystyvyyttä tukevat esimerkiksi harjoittelu ja aiemmat onnistumisen kokemukset. Pystyvyyden on tunnistettu olevan myös altista muiden vaikutukselle, joten kannustaminen on kullanarvoista pystyvyysuskon vahvistamisessa. Oppimisen mahdollistaminen, onnistumisen tilaisuuksien tarjoaminen, sparrauskeskustelut suunnittelun ja etenemisen tueksi sekä kannustava palaute ovat esimerkkejä arjen keinoista tukea toisen minäpystyvyyttä.

Millaisia vaihtoehtoja tunnistat etenemiseen?

Mikä on seuraava välitavoitteesi? Mistä tunnistat, kun olet saavuttanut sen?

Miten aiot lähteä liikkeelle?

Resilienssi

Resilienssi on kykyä pysyä vahvana haasteiden keskellä, palautua sekä toipua niistä ja jopa kasvaa vaikeuksien seurauksena. Yksilön resilienssin keskeisiä tukipilareita ovat muun muassa fyysiset ja psyykkiset voimavarat, myönteinen asenne, hyvät sosiaaliset verkostot sekä muiden ihmisten tuen hyödyntäminen.

Tukipilareita vahvistavat esimerkiksi itsetuntemuksen ja itsemyötätunnon lisääminen sekä ajattelumallien työstäminen myönteisyyden, jatkuvan oppimisen ja ratkaisukeskeisyyden suuntaan. Myös avun pyytäminen ja vastaanottaminen vahvistavat resilienssiä. Vapaa-ajalla työstä irrottautuminen ja palautuminen sekä levosta, ravinnosta ja liikunnasta huolehtiminen auttavat ylläpitämään psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja.

Mitä opit tuosta vaikeasta tilanteesta? Missä onnistuit haasteista huolimatta?

Mikä auttaa irrottamaan ajatukset töistä? Millaista palautumista kaipaat työn vastapainoksi?

Kuka voi olla tukenasi?

Optimismi

Optimismi on taipumusta muodostaa positiivisia odotuksia elämässä yleisesti – siihen sisältyy myönteinen näkemys onnistumisen mahdollisuuksista nyt ja tulevaisuudessa. Myönteisyys vaikuttaa myös siihen, kuinka suhtaudumme muutoksiin. Myönteisyyteen taipuva toivottaa todennäköisesti muutokset herkemmin tervetulleiksi, näkee mahdollisuuksia ja pyrkii tekemään mahdollisuuksista totta. Realistinen ja joustava optimismi on tutkitusti yhteydessä muun muassa itsekuriin, epävarmuustekijöiden ennakointiin ja valmistautumiseen.

Optimismia voi kehittää niin kutsuttua selitystyyliä muuttamalla, esimerkiksi tarkastelemalla kielteisiä tulkintoja myönteisemmässä valossa tai tunnistamalla täydentäviä, myönteisiä näkökulmia. Näetkö epäonnistumisen tulostavoitteen saavuttamisessa omana osaamattomuutena vai monen vaikuttavan tekijän seurauksena? Tai onnistumisen haastavassa neuvottelussa hetkellisenä tuurina vai pitkäjänteisen harjaantumisen tuloksena? Millainen tulkinta vahvistaisi realistisen myönteistä näkemystä onnistumisen tueksi jatkossa?

Missä tilanteissa tunnistat tarvetta vahvistaa myönteisyyttä?

Mikä auttaa sinua tarkastelemaan asiaa eri näkökulmista?

Milloin aiot kokeilla realistisen optimismin vahvistamista ensimmäisen kerran?

Psykologista pääomaa voi kutsua nykytyöelämän supervoimaksi, ja Fred Luthansin HERO-malli antaakin "sankarillisen" muistisäännön elementtien mieleenpainamiseksi. HERO:n kirjaimet tulevat nimittäin sanoista Hope, Efficacy, Resilience ja Optimism. Omassa ajattelussani aion tänä vuonna kiinnittää erityistä huomiota myönteisiin selitysmalleihin eli optimismin vahvistamiseen. Mikä on sinun valintasi?

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Kollega.fi -verkkolehdessä 12.2.2025.