Kolme vinkkiä perehdyttäjälle

26.02.2023

Jokainen uudessa työssä aloittava kaipaa perehdyttämistä. Vaikka perehdyttäminen vie aikaa, siihen kannattaa aina panostaa. Hyvä perehdytys lisää positiivista työntekijäkokemusta ja vauhdittaa onnistunutta työnteon aloitusta. Perehtyjä tutustuu prosessin aikana paitsi tehtäviin, työn tavoitteisiin, ohjeisiin ja työkaluihin myös työyhteisöön, organisaatiokulttuuriin ja keskeisiin sidosryhmiin. 

Perehdytyksen sisältö, aikataulu ja vastuut on tarpeen suunnitella aina jossain määrin henkilö- ja tehtäväkohtaisesti, vaikka käytettäisiin aiheeseen tarkoitettuja suunnitelmapohjia ja muistilistoja. Myös perehdytyksen toteutuksessa henkilökohtaistaminen on paikallaan, onpa kyse sitten yrityksen uudesta, vakituisesta avainhenkilöstä tai ensimmäistä kesätyötään aloittavasta nuoresta.

Luo keskusteluyhteys

Saatat toimia perehdyttäjän roolissa läpi prosessin tai yksittäisessä tapaamisessa. Ennen asioihin sukeltamista on hyvä käyttää hetki aikaa tutustumiseen ja keskusteluyhteyden luomiseen. Esittäytymiset, kahvikupillisten haku ja jonkin henkilökohtaisemman asian jakaminen - vaikkapa vapaa-ajan vietosta - rentouttavat tunnelmaa ja lähtevät punomaan yhteyttä.

Jo tutuksi tulleenkin ihmisen kanssa kannattaa keskusteluyhteyttä viritellä tapaamisen alussa esimerkiksi Mitä kuuluu? -kysymyksen avulla.

Aktivoi ajattelua

Kognitiivis-konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaan ihminen on aktiivinen tiedonkäsittelijä ja rakentaa oman tietonsa. Oppimiseen vaikuttavat muun muassa entiset tiedot, aiemmin muodostuneet käsitykset ja sisäiset mallit. Ne ohjaavat osaltaan tiedon havaitsemista ja tallennusta, kun uutta tietoa mukautetaan aiempaan.

Perehdyttäjän roolissa kannattaakin pyrkiä aktivoimaan perehtyjän omaa ajattelua ja oivalluksia. Aktivointi onnistuu esimerkiksi kysymällä, kuuntelemalla ja kannustamalla. Kysymiseen suosittelen avoimia kysymyksiä. Ne alkavat kysymyssanalla, kuten mikä, millainen, milloin tai miten. Avoimeen kysymykseen vastatessaan perehtyjä pääsee pohtimaan asioita itse.

Kysyä voi esimerkiksi seuraavaa: Millaista aiempaa kokemusta sinulla on tästä? Mikä noissa tilanteissa on tuntunut erityisen tärkeältä? Millä kaikilla tavoin keskustelemamme arvot voisivat näkyä näissä tilanteissa? Miten soveltaisit äsken käsiteltyä seuraavanlaisessa esimerkissä?

Huomioi erilaisuus

Olemme ihmisinä ja oppijoina erilaisia. Jos itsellesi vaikkapa kuunteleminen on luontevin tapa oppia uutta tietoa, saattaa toinen kaivata asioiden hahmottamisen tueksi kuvia ja kaavioita. Tai jos itse haluat perehtyä asioihin ensin rauhassa lukien ja muistiinpanoja tehden, toinen voi tarvita keskustelutuokion päästäkseen jyvälle ja tutustuakseen asioihin sen jälkeen itsenäisemmin.

Kysyminen on kätevin tapa selvittää myös toiselle luontaista oppimistyyliä. Miten yleensä opiskelet tai opettelet uusia taitoja? Millaiset käytännöt tuntuvat toimivimmilta? Miten haluaisit käsitellä huomista aihettamme? Jne.

Kun huomioit perehtyjän tarpeet, hän omaksuu asioita sujuvammin ja todennäköisesti kokee myös tulleensa arvostetuksi ihmisenä. Perehdyttäjänäkin saat parhaassa tapauksessa mahdollisuuden oppia, kun kokeilet tuttujen toimintatapojen sijaan tai rinnalla jotain uutta ja erilaista.

Tämä kirjoitus julkaistiin alunperin Kollega-verkkolehdessä 1.2.2023.