en-Sanoituksia
Isä oli ajatuksissani eilen. Hän käväisee siellä kyllä muutenkin lähes päivittäin. Isäni oli lempeä ja hänen kanssaan tuntui hyvältä jutella. Hän rakasti paitsi meitä läheisiään, myös makeiden leivonnaisten syömistä, erilaisten kotijumppavekottimien ostamista, ristikoiden ratkomista ja monenlaisten tekstien - pakinoiden, lorujen, romaanien, sarjakuvien, sketsien ja iskelmäsanoitusten - kirjoittamista. Ehkä verenperintönä pidän sanoista itsekin. (Makeista leivonnaisista puhumattakaan :)
Sanoilla on väliä
Sanoilla on väliä paitsi lauluissa myös keskusteluissa. Valmentavassa keskustelussa sanoitetaan asioita auki. Coachattava kuvailee tuntemuksiaan, pohtii ääneen ajatuksiaan ja kirkastaa sanatarkastikin aikomuksiaan. Ja valmentavan roolin omaava kuuntelee, kysyy lisää ja sanoittaa sitä, mitä tilanteessa kuulee ja havaitsee.
Sanavalinnat luovat tunnelmaa ja voivat esimerkiksi vahvistaa tai lannistaa. "Jos" ja "kun" on kuvaava verrokkipari. "Kun saavutat tavoitteesi" luo ihan erilaista uskoa maaliin pääsystä kuin "jos saavutat tavoitteesi". Tai kuinka iso merkitys onkaan sillä, jatkaako pomo tai kollega ajatusta "mutta"- vai "ja"-sanalla. Hyvä kysyjä - vaikkapa valmentava esihenkilö - osaa ohjata toista etsimään mahdollisuuksia ja ratkaisuja ongelmissa rypemisen sijaan. "Mitä olet tehnyt, kun olet toivomassasi lopputulemassa?", "Mihin kaikkeen voit itse vaikuttaa?" jne. Toisinaan yksittäiseen sanaan tarttuminen voi myös toimia porttina syvempiin ajattelun kerroksiin: "Sanoit äsken unelma. Kerro siitä vielä lisää."
Hiljaisuuskin viestii
Sanoitukset ja käytetty kieli voivat myös yhdistää tai erottaa. Organisaatioiden, projektien tai tiimien sisälläkin syntyy omia sanastojaan. Näissä epävirallisissa salakielissä viljellään kryptisiä järjestelmä- ja projektilyhenteitä tai omalle ammattikunnalle tuttuja retroja ja canvaseja, jotka eivät tiimin ulkopuolisille kuitenkaan välttämättä aukea. Esimerkiksi uuden ihmisen tullessa tiimiin on hyödyllistä tiedostaa sanoituksia - ja myös sitä sanoittamatonta hiljaista tietoa - tavallistakin huolellisemmin.
Välillä sopivan sanottavan löytäminen on vaikeaa. Asia saattaa kaivata tovin pohdintaa oman pään sisällä tai aiheeseen voi liittyä pelkoa, surua tai kiusallisuutta. Sanojen puuttuminenkin voi olla viesti jostain, mikä on arvokasta sanoittaa ääneen.
Oivalluksia ja unelmia
Sanaristikkoon sopivien sanojen löytäminen vaatii vaihtoehtojen aktiivista kartoitusta. Ah sitä tunnetta, kun oman ajatuksen onnistuu kääntämään uudelle taajuudelle ja hoksaa toimivan ratkaisun päähän jumiutuneen vaihtoehdon sijaan. Coachauksessa tai valmentavassa keskustelussa ei ole kyse oikeista tai vääristä vastauksista kuten ristisanatehtävissä, mutta osuvista sanavalinnoista, uudesta ajattelusta ja oivalluksista sitäkin enemmän. Ja tavoitteista tai unelmista, joiden toteutumiseen voimme itse vaikuttaa.
Jari Sillanpää lauloi Kulku ihmisen -konserttikiertueensa nimikkokappaleessa: "Anna en, pois yhtään unelmaa. Uskon sen, voin kaikki saavuttaa." Sanat Jorma Toiviainen <3
PS. Jos sanat inspiroivat, tsekkaa uunituore maanantaisarja Instagram-tililläni @laura_sundell_coaching.